Vuoden 2017 Tour de Francen reitti

Ensi kesän Tour de Francen reitti julkistettiin Pariisin Kongressipalatsissa (Palais des Congrès) 18.10.2016. Mitä meille Tour-faneille on luvassa heinäkuuksi 2017?

Iso lähtö (le Grand Départ) on tällä kertaa kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen Reinin toisella puolella, jossa Düsseldorf isännöi tällä kertaa starttia. Saksan lisäksi reitti kurvaa Belgian ja Luxemburgin kautta ennen kuin saavutaan kotimaahan, jossa sitten pysytään kisan loppuun asti.

Kevyesti vuoria?

Ensi Tourilla on ’vain’ viisi todellista vuorietappia, joista kolme päättyy mäen päälle. Tällä kertaa reitti onkin rakennettu niin, että kokonaiskisaa ei välttämättä voitetakaan noissa (maali)mäissä. Tämä tuo kyllä vaihtelua, etenkin kun nuo viime vuosina vuorille pedatut kokonaiskilpailujen mano a mano -taistelut ovat usein jääneet vaisuiksi – ei vähiten Sky-tallin musertavan kovan mäkimieskohortin ylivoiman vuoksi.

Vaikka mäkietappeja onkin vain viisi (esimerkiksi tänä vuonna oli yhdeksän), reitille osuu kuitenkin kaikki viisi Ranskan merkittävintä vuoristoa: Vogeesit, Jura, Pyreneet, keski-ylänkö (eli Massif central) ja viimeisenä Alpit. Viimeksi vuonna 1992 käytiin kaikilla päävuoristoilla.

izoard_profil

Klassikkomäistä mukana ei ole yhtäkään kovasta kolmikosta Tourmalet, Mont Ventoux tai l’Alpe d’Huez. Ensi kesän kunkku on l’Izoard, jonne etappi ei muuten ole ikinä vielä päättynyt. Muita kesän kohokohtia ovat le Mont du Chat, le Grand Colombier ja Col du Galibier, joka ajetaan tällä kertaa Col du Télégraphen puolelta, joten nousu on pitkä.

galibier_profil

Ehkä Sky-tyyppisen kovavauhtisen ja kisaa kontroloivan mäkijunan puksutuksen sekoittamiseksi nyt on kaivettu kartalta yhä jyrkempiä mäkiä. Col du Grand Colombier on pahimmillaan 22 prosenttinen, Peguere 18, Peyragudes 16, Mont du Chat 15, Peyra Taillade 14, joten vaunut voivat irrota junista irtiottoihin ja aikaeroja saattaa syntyä lyhyemmälläkin matkalla. Muutenkin reiteille on haettu sellaisia profiileja, jotka mahdollistaisivat pidemmät irtiotot kuin vain viimeisten kilometrien nykäisyjä. Mallia on varmasti haettu myös Vueltasta, jossa mäkimiehet eivät ole pystyneet niin paljon tukeutumaan joukkuetovereidensa apuun, vaan erittäin jyrkissä mäissä on nähty todellista pystypainia pääpukarien välillä.

Lyhyet aika-ajot

Ensi suvenakaan emme pääse nauttimaan joukkueaika-ajosta. Henkilökohtaisia aika-ajoja on kaksi: karkeloiden aloituspäivänä  prologiksi hieman pitkä 13 km aika-ajo Düsseldorfin kaduilla. Saksalainen tuore aika-ajon maailmanmestari Tony Martin varmasti haluaisi pukea kisan ensimmäisen keltapaidan päälleen kotitantereellaan. Pariisiin saapumista edeltävänä päivänä taas ajetaan melko ratkaiseva 23 kilometriä pitkä aika-ajo Marseillesissa. Reitillä on yksi kilometrin mittainen kunnon mäkikin, joten ihan pelkkää korttelirallia ei ajeta.

nouveau-record-d-affluence-au-stade-velodrome

Marseillesin tempoon on keksitty kunniarooliin kaupungin kuulu velo Stade Vélodrome. Historian saatossa Stade Vélodrome on ollut kymmenen kertaa aiemmin Tourin etapin maalina. Onhan siellä järjestetty myös ratapyöräilyn maailmanmestaruuskisat vuonna 1972. Nykyään stadionin pääkäyttäjä on tietenkin Olympique de Marseille -jalkapallojoukkue ja tämä yleisökapasiteetiltaan Ranskan toiseksi suurin stadioni nimettiin juuri kuluvan vuoden heinäkuussa, eli sielläkin pelattujen jalkapallon EM-kisojen jälkeen, uuden pääsponsorinsa mukaan nimellä Orange Vélodrome. Viittaus velodromiin säilyi siis nimessä, vaikka itse pyöräilybaanaa ei enää pitkään aikaan stadionilla ole ollutkaan.

Keltainen, vihreä…

Chris Froome oli mielissään kun hänen Tour-uransa nousukiitoon lähettänyt jyrkkä la Planche des Belles Filles on taas mukana viidennen etapin maalimäkenä. Näin jo ensimmäisellä viikolla on luvassa esimakua pääpukareiden mäennousukunnosta antava kunnon testi. Muistammehan kuinka vuoden 2012 Tourilla Froome juuri tuossa pahimmillaan 20-prosenttisessa loppunousussa jätti kaikki muut – mukaan lukien oman kapteeninsa ja tuon vuoden tulevan Tour-voittajan Bradley Wigginsin – ja otti ensimmäisen etappivoittonsa Tourilla.

la_planche_des_belles_filles

Mutta onko Froome sittenkään niin vahva ennakkosuosikki kuin jotkut arvelivat julkistuksen jälkeen? Tourin johtaja Christian Prudhomme sanoi, että ensi kesän reitti on »suunniteltu niin, että sen voittaja on todellinen mestari». Toki Froome on viime Tourin esityksiensä ja jo kolmen kokonaiskisan voiton jälkeen todellinen mestari. Mutta Froome itsekin arveli, että tällä kertaa kisaa ei välttämättä ratkaista mäissä, joten kisassa on nyt mahdollisuutensa myös hieman erityyppisillä ajajilla kuin parin viime vuoden todella mäkipainoitteisissa editioissa.

Mukana on yhdeksän tasamaan etappia, joten kirikisoja on luvassa paljon ja irtiottoyrityksillekin on omat saumansa. Tuoreelle sateenkaaripaidan uusijalle Peter Saganille puettiin jo joissakin kommenteissa vihreää paitaa. Se olisikin jo hänen kuudes perättäinen ja Sagan pääsisi tasoihin eniten voittoja omaavan Erik Zabelin kanssa. Se olisikin melkoinen temppu, mutta niitähän Ihme-Petteri onkin meille tottunut tarjoamaan.

Saa nähdä kuinka käy. Kisa on kyllä rakennettu melkoisen poikkeuksellisesti. Tour voi hyvinkin olla niin ennalta-arvaamaton kuin reittimestari on toivonut ja jopa kokonaiskisa ratketa millä etapilla hyvänsä. Ja kartalla se näyttää ainakin aika veikeältä!

 

2017_tour_plan_route

Tour de France 2017

• 3516 km
• 9 tasamaan etappia
• 5 kumpuilevaa etappia
• 5 vuorietappia, joista 3 päättyy mäen päälle
(La Planche des Belles Filles, Peyragudes, Izoard)
• 2 henkilökohtaista aika-ajoa
(1. etappi 13 km, 20. etappi 23 km, yhteensä 36 km)
• 2 lepopäivää

1. etappi
Lauantai 1. heinäkuuta
Düsseldorf – Düsseldorf, 13 km, henkilökohtainen aika-ajo

2. etappi
Sunnuntai 2. heinäkuuta
Düsseldorf – Liège, 202 km

3. etappi
Maanantai 3. heinäkuuta
Verviers – Longwy, 202 km

4. etappi
Tiistai 4. heinäkuuta
Mondorf-les-Bains – Vittel, 203 km

5. etappi
Keskiviikko 5. heinäkuuta
Vittel – La Planche des Belles Filles, 160 km

5_etappi_2017_tour_profil

6. etappi
Torstai 6. heinäkuuta
Vesoul – Troyes, 216 km

7. etappi
Perjantai 7. heinäkuuta
Troyes – Nuits-Saint-Georges, 214 km

8. etappi
Lauantai 8. heinäkuuta
Dole – Station des Rousses, 187 km

8_etappi_2017_tour_profil

9. etappi
Sunnuntai 9. heinäkuuta
Nantua – Chambéry, 181 km

9_etappi_2017_tour_profil
Maanantai 10. heinäkuuta
Dordogne, 1. lepopäivä

10. etappi
Tiistai 11. heinäkuuta
Périgueux – Bergerac, 178 km

11. etappi
Keskiviikko 12. heinäkuuta
Eymet – Pau, 202 km

12. etappi
Torstai 13. heinäkuuta
Pau – Peyragudes, 214 km

12_etappi_2017_tour_profil

13. etappi
Perjantai 14. heinäkuuta, Ranskan kansallispäivä
Saint-Girons – Foix, 100 km

13_etappi_2017_tour_profil

14. etappi
Lauantai 15. heinäkuuta
Blagnac – Rodez, 181 km

15. etappi
Sunnuntai 16. heinäkuuta
Laissac-Sévérac l’Église – Le Puy-en-Velay, 189 km

15_etappi_2017_tour_profil
2. lepopäivä
Maanantai 17. heinäkuuta
Le Puy-en-Velay

16. etappi
Tiistai 18. heinäkuuta
Le Puy-en-Velay – Romans-sur-Isère, 165 km

17. etappi
Keskiviikko 19. heinäkuuta
La Mure – Serre-Chevalier, 183 km

17_etappi_2017_tour_profil

18. etappi
Torstai 20. heinäkuuta
Briançon – Izoard, 178 km

18_etappi_2017_tour_profil

19. etappi
Perjantai 21. heinäkuuta
Embrun – Salon-de-Provence, 220 km

20. etappi
Lauantai 22. heinäkuuta
Marseille – Marseille, 23 km, henkilökohtainen aika-ajo

21. etappi
Sunnuntai 23. heinäkuuta
Montgeron – Paris Champs-Élysées, 105 km

 

2016 Tour de Francen onnistujat

Vuoden 2016 Tour de Francen onnistujat

Sky & Froome

Sky-talli onnistui erinomaisesti tavoitteessaan eli Christopher Froome sai keltapaidan suvereenilla tavalla. Kaikki tallissa tekivät työtään eleettömän tehokkaasti ja ammattimaisesti, mutta erityisesti mäissä loistanut Wouter Poels pelasti Froomen moneen kertaan. Yllättävää ehkä on Froomen voittoja vertaillessa se, että kun hän viime vuonna voitti myös pallopaidan, nyt hän on mäkikirikilpalussa vasta 18. Mutta Froome sai tällä voitolla varmasti paljon uusia faneja, olihan hän keksinyt uusia metkuja: iskut alamäessä uudella tyylillä ja kova irtiotto kirimiehille povatulla etapilla. Hän myös esiintyi varsin nöyrästi tiedotusvälineiden edessä ja Ranskan televisiossa häntä monesti suorastaan ylistettiin, koska hän vastasi aina kysymyksiin ystävällisesti ja Tourin omalla kielellä, joten ranskaa on selvästi opeteltu siinä kuin mäenlaskuakin. Chapeau ! Ja kyllähän Froome tulee nyt jäämään Tourin historiaan yhtenä suurista, sillä harva on kolmen Tourin voittoon pystynyt saati Mont Ventoux’n rinnettä ylös juossut keltapaidassa ja ilman pyörää. Kaksi etappivoittoa kruunaavat kokonaiskisan voiton. Keltapaitojen määrässäkin Froome nousi jo kaikkien aikojen kuudenneksi, heti Jacques Anquetilin perään:

  1. Merckx 106
  2. Armstrong 96
  3. Hinault 74
  4. Indurain 55
  5. Anquetil 47
  6. Froome 41

Tinkoffin Sagan & Majka

Tinkoffilla oli monta korttia pelattavaksi kisan alussa. Kun Alberto Contador loukkaantui epäonnisten kaatumisten takia, toiset pelit sentään onnistuivat: väriläiskä Peter Saganille viides perättäinen vihreä paita täysin ylivoimaisesti (sekä kolme komeaa etappivoittoa) ja Rafal Majkalle pallopaita myös selkeällä erolla. Erinomainen saavutus! Ja Alberton suhteen jäi vielä jossiteltavaa, mutta kokonaiskilpailun kortiksi noussut Roman Kreuziger nousi lopulta kokonaiskilpailun kymmenenneksi, mikä ei sekään ollut huono suoritus.

Mark Cavendish ja Dimension Data

Mutta ei pidä unohtaa alkukisaa ja Mark Cavendishin huimaa paluuta tämän vuoden ykköskirimieheksi ja nousua todellisten Tourin legendojen joukkoon. Cavendishillä on nyt tämän kesän neljän etappivoiton jälkeen yhteensä 30 etappivoittoa, joten hän on jo kakkosena kaikkien aikojen Tour-etappivoittojen määrässä heti Eddy Merckxin jälkeen ja Tourin kirimiehistä kaikkien aikojen paras (sillä Kannibaalihan otti voittoja myös aika-ajossa, kuten Cavendishin ohittama Bernard Hinault). Cavin sarja on muutenkin aivan käsittämätön: 30 etapin ykköspaikkaa, mutta vain 3 kakkossijaa ja 4 kolmossijaa! Cavendishin suorituksen arvoa nostaa myös se, että hänellä ei ollut tänä suvena voitoissaan mitään ylivoimaista vetojunaa (à la Kittel viime vuosina) vaan hän ratkaisi kisat ylivertaisella taidolla, kokemuksella ja ajoituituksella! Tänä vuonna ei minkään tallin vetojunat olleet ylivertaisia, joten kirit olivatkin tämän Tourin yksi suola. Harvoin, jos koskaan, on nähty näin tiukkoja kisoja, jossa maalikameroilla jouduttiin tarkastamaan muutaman millimetrin eroja. Kaikkiaan peräti viisi etappivoittoa Team Dimension Datalle, joten se oli voitoissa ykkönen! Kuka olisi uskonut ennen kisaa?

Yates, Meintjes, Pantano…

Kisan sensaatio oli (ainakin minulle) Adam Yates (Orica-BikeExchange), joka nappasi nuorten kisan valkoisen paidan ja kokonaiskisan neljännen sijan! Muita onnistujia olivat nuoren kisan kakkonen Louis Meintjes (Lampre-Merida), joka oli myös kokonaiskisan kahdeksas! Näistä herroista tultaneen vielä kuulemaan. Myös Julian Alaphilippe (Etixx-Quick Step) oli vahvasti esillä melkein missä maastossa vaan, joten kun vielä tasaisuus kasvaa ja onneakin tulee mukaan enemmän kuin tänä vuonna, niin hänellä mahdollisuuksia on vaikka mihin. Kolumbialainen Jarlinson Pantano lopettavasta IAM Cycling -joukkueesta oli myös loppukisan valopilkku ja yllättäjä. Tom Dumoulin (Giant-Alpecin) voitti kaksi etappia, kunkkuvuorietapin sekä aika-ajon, mutta joutui valitettavasti kaatumisen jälkeen keskeyttämään 19. etapilla.

Ja tietenkin Bardet!

Ranskalaiset ovat tunnetusti olleet ilman voittoa omassa kisassaan vuodesta 1985 asti, mutta Romain Bardet (AG2R la Mondiale) pelasti heidän kunniansa sekä nousi kansansuosikiksi tämän Tourin huikean nousunsa avulla. Vielä 14. etapin jälkeen hän oli seitsemäntenä, kunnes aikoi komea viimeisen viikon kiri. Toinen sija Tourilla on kova suoritus, joten hän kyllä onnistui erinomaisesti!

Vielä viimeinen etappi ajamatta, joten joku/jotkut vielä voivat nousta onnistujien joukkoon, onhan viimeisen etapin voitto myös todella kova sulka hattuun. Kuka voittaa?

Entä sitten epäonniset…

Kilpailu on kovaa ja ratsuväki raakaa. Aina ei voi kaikkia onnistaa, fortuna ei hymyillyt tällä kertaa mm. seuraaville ajajille: Alberto Contador (kaatumisia ja sairastuminen), Thibaut Pinot (sairastuminen), Pierre Rolland (kaatumisia), Julian Alaphilippe (kaatuminen ja tekninen ongelma), Tom Dumoulin (kaatuminen), Richie Porte (rengasrikko ja sen hidas korjaaminen).

Epäonnistujat

Otetaan vain muutamia silmäänpistäviä epäonnistumisia tämän vuoden Tourilla:

Fabio Aru: mahdollisuudet oli viiden sakkiin, mutta viimeiset mäet tiputtivat kolmanneksitoista.

Tejay Van Garderen: ei edelleenkään huippuonnistumista Tourilla, viime vuonna oli paljon lähempänä. Tuleeko hänestä koskaan amerikkaisten toivomaa voittajaa?

Marcel Kittel: yksi voitto ei taatusti viime vuosina loistanutta kirihirmua tyydytä.

Bauke Mollema oli pitkään kiinni kakkospaikassa, mutta pari viimeistä päivää oli liikaa vaikka hän kuinka taisteli – eikä Trek-Segafredo-talli pystynyt tekemään mitään kapteeninsa auttamiseksi!

Nuoresta Wilco Keldermanista ei oikein ollut vielä tällä kertaa Robert Gesinkin korvaajaksi LottoNL-Jumbo joukkueen kapteenina.

Onhan varmasti moni muukin pettynyt, mutta ainakin näin katsojan näkökulmasta Movistar-talli voidaan laskea epäonnistujiin. Ei Nairo Quintanan kolmas sija huono sijoitus tietenkään ole, mutta hänen tavoite oli todellakin voittaa ja siihen nähden esitys oli ponneton (tosin myös huhuja jostakin parhaimman terän vieneestä sairaudesta on liikkunut). Eikä Alejandro Valverden kuudes sijakaan huono ole, mutta oli hänkin yllättävän vaisu, vaikka olisi voinut pystyä toki myös parempaankin, jos talli olisi ajanutkin Quintanan sijaan hänelle. Joukkuekilpailun voitto tosin heitä varmasti lämmittää sekä yksi etappivoitto (Ion Izaguirre) vihdoin toiseksi viimeisenä päivänä, mutta kyllä Sky jyräsi erityisesti Movistarin odotetun mäkivoiman yli kuin höyryjuna. Ne parhaat herkut eli mano a mano -taistelut vuorilla jäivät tänä vuonna aika laimeiksi.

Astanalle jäi varmasti myös hampaankoloon Fabio Arun romahdettua viimeisenä mäkipäivänä kolmanneksitoista, varsinkin kun Giron voittaja Vincenzo Nibalikaan ei onnistunut nappaamaan etappivoittoa.

Pari pettynyttä on jo suunnannut katseensa Espanjan ympäriajoon, Vueltaan. Tai ensi vuoden Tour de Franceen!

Col de Joux Plane

Vuoden 2016 Tour de Francen viimeisen vuoripäivän vaikein nousu Col de Joux Plane ansaitsee oman esittelynsäkin 20. etapin yleisen esittelyn lisäksi. Tästäkin vuoresta näkee – kuten monista muistakin mäistä – myös väliviivalla kirjoitettavaa versiota Joux-Plane.

Maagisia lukuja

 

TDF16_PP_JOUX PLANE_A

• korkeus 1 691 m
• nousumetrejä 987 m
• 11,6 km ylämäkeä
• keskijyrkkyys 8,5 %
• jyrkin kohta 12,5 %
• luokitus: hors catégorie

Kovia lukuja, mutta monien mielestä mäki on vielä lukujaan paljon ilkeämpi. Yksi vaikeuttava tekijä on se, että mäessä ei ole esimerkiksi Alpe d’Huezin mäestä tuttuja, nousua helpottavia neulansilmäkaarteita.

2016 on 12. kerta Tourilla

Tour de France on kiivennyt ennen vuotta 2016 Joux Planelle 11 kertaa. Ensimmäinen kerta ei ole ollut hirveän kauan aikaa sitten, vasta vuonna 1978. Tässä lista vuoren huipulle ensimmäisenä päässeistä:

Vuoden 2006 editiossa Floyd Landis teki aivan hämmästyttävän suorituksen kuroen kiinni seitsemän minuutin eron Oscar Pereiroon. Se olikin liian hyvää ollakseen totta, sillä Landis jäi kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä vain pari päivää Pariisin voittoseremonioidensa jälkeen. Pereiro sai jälkikäteen kokonaiskilpailun voiton ja Carlos Sastre Joux Planen nousun ykkössijan.

Kolme kuolemaa

Muutakin dramatiikkaa liittyy Joux Planen voittajiin. Marco Pantanin traagisen kohtalon muistaa moni.

Mäen kuningas vuonna 1991 oli Thierry Claveyrolat, joka oli edellisenä vuonna voittanut koko Tourin mäkikirikilpailun pallopaidan. Claveyrolat, »Vizillen kotka», teki itsemurhan vain 40-vuotiaana. Pari viikkoa aiemmin hän oli aiheuttanut kolarin, jossa neljä ihmistä oli loukkaantunut.

Vuonna 1984 Tourin 19. etapilla italialainen Carlo Tonon törmäsi rajusti Joux Planen alamäessä vastavirtaan ajajeen harrastelijapyöräilijän kanssa. Hän oli useita päiviä koomassa sekä kärsi lopun ikäänsä onnettomuuden aiheuttamista vammoista. Hänen pyöräilyuransa loppui tuohon onnettomuuteen. Hänkin päätti itse päivänsä 41-vuotiaana.

Pomo meinaa poksahtaa

Vuoden 2000 Tourilla itse Lance Armstrong oli vaikeuksissa Joux Planen raatelevassa nousussa. Se taisi olla ainoa kerta kun hän oli todella vaikeuksissa seitsemän hallintavuotensa aikana. Armstrong sanoi etapin jälkeen: »Se oli epäilemättä surkein päiväni pyörän päällä koskaan.»

Youtubesta löytyy muidenkin vuosien Joux Plane -etapeista materiaalia, Marco Pantania ja muita…

Huikeita maisemia

Tässä The Col Collectiven ja Mike Cottyn hieno esittelyvideo vaikka niille, jotka himoavat itsekin lähteä vuorta huiputtamaan:

Tässä videolla näkyy se alamäki Joux Planen huipulta Morzineen, vauhtia riittää:

Joux Plane on todellinen klassikko, joka varmasti on monien kukkuloiden mestästäjien »jonakin näistä päivistä minäkin» -listalla. Se ei ole kaikkein vaikein, mutta petollisen hankala. Erityisesti kova alkurinne pitää malttaa ottaa rauhallisesti, jos meinaa huipulle asti jaksaa nousta.

* * *

Lue myös:
• Mont Ventoux – Tourin jättiläinen numero 1
• Col du Tourmalet
• Tourin mäet – Kirjavinkit mäkimiehille
• Marco Pantanin ylämäki
• Federico Bahamontes – Toledon kotkan jäätelötuutti

20. etappi esikatselussa – Tour de France 2016

Tour de France 2016
20. etappi: Megève —> Morzine

Päivä: Lauantai 23.7.2016
Lähtö: Megève
Maali: Morzine
Pituus: 146,5 km
Etapin laji: Vuoristoetappi
Nousumetrejä: 3421 m

20_etappi_kartta_2016_tour

Megève on tätä vuonna ollut Tourin järjestäjien suosikki, sillä 18. etappi päättyi sinne ja nyt 20. etappi lähtee sieltä matkaan. Etapin maali Morzine on ollut Tourin isäntäkaupunki jo 19 kertaa ennen tätä kesää. Siitä edellistä maalikertaa ei ehkä niin mielellään muistella, sillä vuonna 2006 voittaja oli pian testosteronihuijariksi paljastunut Floyd Landis. Historiankirjoissa lukeekin tuon etapin voittajana Carlos Sastre, joka pari vuotta myöhemmin voitti koko Tourin. 1997 voiton Morzinessa vei Marco Pantani, kaksi voittoa on poiminut Richard Virenque (2000 ja 2003).

20_etappi_profiili_2016_tour

Tourin viime vuosien trendi on ollut tällaiset viimeisten päivien ’lyhennetyt’ vuoristoetapit, siis alle parinsadan kilometrin etapit. 20. etappikin on ’vain’ 146,5 km pitkä. Etapit ovat toimineet halutulla tavalla eli  jännitystä on ollut tarjolla enemmän – pidemmät vuoristoetapit tässä vaiheessa kisaa tuppasivat usein olemaan etappien alkupäästä aikas turhaa väsyneiden miesten ajelua.

Nytkin asetelma on 19. etapin jälkeen hyvin mielenkiintoinen. Jos haavoittunut Chris Froome pitänee paikkansa, hänen takanaan tullaan vielä kamppailemaan kovaa. Isäntämaan kunnian pelastaja Romain Bardet nousi etappivoittonsa myötä jo kakkoseksi, Bauke Mollema valui taas siltä paikalta melkein kympin sakista ulos. Kakkosen ja seiskana olevan Alejandro Valverden ero on vain hieman tuli kaksi minuuttia. Kisan yllättäjä Adam Yates osoitti hieman väsyminen merkkejä, onko hän seuraava joka tullaan tiputtamaan?

Myös tällä etapilla on neljä vuorta, kasvavassa järjestyksessä:

  • Km 21,0 • Col des Aravis (1 487 m) • 6,7 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 7 % • catégorie 2
  • Km 45,5 • Col de la Colombière (1 618 m) • 11,7 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 5,8 % • catégorie 1
  • Km 93,5 • Col de la Ramaz (1 619 m) • 13,9 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 7,1 % • catégorie 1
  • Km 134,5 • Col de Joux Plane (1 691 m) • 11,6 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 8,5 % • hors catégorie

Jos Col des Aravis (2. kat.) ajellaan vielä rauhallisesti, Col de la Colombièren (1. kat.) usein ajettu mäki innostanee jo iskuihin. Col de Ramaz on vielä vaikeampi, punaisia kilometrejä on liki kymmenen ja mustan puolella (kymmenen prosentin molemmin puolin) mennään parin kilometrin ajan.

20_etappi_ramaz_2016_tour

Tämän heinäkuun kokonaiskisan loppuhuipentuma nähdään Col de Jeux Planen rinteillä. 11,6 kilometriä keskijyrkkyydellä 8,5 %. Hors catégorie. Pelkkää punaista ja pitkään mustaa. Moni sanoo, että Mont Ventoux’n lisäksi Jeux Plane on tämän Tourin vaikein mäki: koko ajan jyrkkä ja vaihteleva nousuprosentti ei anna hetkenkään helpotusta. Harrastajien nähdään mäessä monesti tuuppaavan pyöriään vaikeimmissa kohdissa. Pystyykö kukaan uhmaamaan yhä Marco Pantanin nimissä olevaa ennätystä 32 min 50 sek vuodelta 1997?

 

20_etappi_jouxplane_2016_tour

 

The Col Collective on tehnyt tästäkin noususta hienon esittelyvideon. Tosin Mike Cotty saa tämänkin mäen näyttämään hieman liian helpolta. Maisemat ovat taas kerran huikeat!

Eikä ylämäen jälkeen sovi vielä herpaantua, sillä alamäki on jyrkkä ja tekninen. Viimeinen kilometri on tasaisempi.

20_etappi_loppu_2016_tour

 

Tästä rääkistä selvinneet ajajat pääsevät tämän Tourin ainoalla lentokoneella tehtävällä siirtymällä Pariisiin viimeistä etappia ja loppujuhlallisuuksia varten.

19. etappi esikatselussa – Tour de France 2016

Tour de France 2016
19. etappi: Albertville —> Saint-Gervais Mont Blanc

Päivä: Perjantai 22.7.2016
Lähtö: Albertville
Maali: Saint-Gervais Mont Blanc – Le Bettex
Pituus: 146 km
Etapin laji: Vuoristoetappi
Nousumetrejä: 3743 m

19_etappi_kartta_2016_tour

Etappi on lyhyt, vain 146 kilometriä, mutta nousumetrejä (3743) on kolmanneksi eniten tämän vuoden Tourilla. Talviolympialaisten isäntäkaupunki Albertville on isännöinyt Tourin etappia vain kaksi kertaa aiemmin. Maalimäki Le Bettex on taas ollut ohjelmistossa vain kerran aiemmin, vuonna 1990.

19_etappi_profiili_2016_tour

Matkalla on neljä mäkeä, joista kaksi ensimmäistä poljetaan alkuverryttelynä  kahdelle viimeiselle, jotka ovat sitten kovia haasteita.

  • Km 42,5 • Col de la Forclaz de Montmin (1 157 m) • 9,8 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 6,9 % • catégorie 1
  • Km 73,5 • Col de la Forclaz de Queige (870 m) • 5,6 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 7,8 % • catégorie 2
  • Km 96,5 • Montée de Bisanne (1 723 m) • 12,4 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 8,2 % • hors catégorie
  • Km 146,0 • Le Bettex (1 372 m) • 9,8 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 8 % • catégorie 1

Montée de Bisanne

 

19_etappi_bisanne_2016_tour

Montée de Bisanne on päivän ainoa ja ehkä tämän vuoden kisan tuntemattomin hors catégorie -nousu. Mittaa on kuitenkin 12,4 km eikä jyrkkyyskään ole pieni (8,2 %). Huipulta (1723 m) lasketaan alas pitkään ja hartaasti (melkein 40 kilometriä), mennäänpä edellispäivän aika-ajon reitin mäkikin (Côte de Domancy) alaspäin. Sitten tulee seinä vastaan.

Le Bettex

 

19_etappi_montblanc_2016_tour

Le Bettex’n nousu alkaa julmasti: ensimmäinen kilometri on kaikkein jyrkin. Se onkin keskijyrkkyydeltään 12,9 %. Pari seuraavaa kilometriä eivät ole paljoa helpompia, mutta sitten on muutama helpompi, kunnes taas luvassa on vaikeampaa. Jos alkukilometreillä saadaan apuajajat tiputettua, on kokonaiskilpailun pääpukareilla pitkä mäki edessään sitä todellista välienselvittelyä varten. Nyt kannattaa ottaa riski ja tehdä isku ajoissa? Jos se jää taas vain viimeiselle kolmelle kovalle kilometrille, sillä ei kovin montaa sijaa pysty kokonaiskisassa nousemaan.

Kuka vielä jaksaa nousta?

Chris Froomen takana seuraavat kymmenen ovat vain hieman yli neljän minuutin sisällä, joten loppumäessä tämä porukka laitetaan uuteen järjestykseen. Aikaa parannella sijoitusta on enää kaksi vuoristopäivää. Kenen jalat jaksavat vielä kolmannella viikolla? Jatkavatko Romain BardetRichie Porte ja Fabio Aru viime päivien hyvää menoaan? Onnistuessaan kaikilla heistä on vielä mahdollisuudet nousta podiumille Pariisissa.

Entä se historiallinen tilanne, että tänä vuonna ei ole vieläkään yhtään ranskalaista, italialaista tai espanjalaista etappivoittajaa… Luulisi yritystä ja jännitystä vielä riittävän, vaikka kokonaiskilpailun johtajaa on enää vaikea horjuttaa. Niin vakuuttavaa on Froomen ja koko Sky-joukkueen ajo ollut – eikä onneksi aina niin tylsää kuin aiemmin. Tylsyyteen ovat valitettavasti vaipuneet tällä kertaa ihan toiset joukkueet, joilla olisikin myös kasvoja pestäväksi jäljellä olevien kahden vuoristoetapin aikana.

18. etappi esikatselussa – Tour de France 2016

Tour de France 2016
18. etappi: Sallanches —> Megève

Päivä: Torstai 21.7.2016
Lähtö: Sallanches
Maali:  Megève
Pituus: 17 km
Etapin laji: Henkilökohtainen aika-ajo
Nousumetrejä: 668 m

18_etappi_kartta_2016_tour

Tänään on luvassa CLM, contre-la-montre, sananmukaisesti »kelloa vastaan» eli aika-ajo, joka sekin on vielä alalajia individuel eli henkilökohtainen. Eikä siinä vielä kaikki, vaan vielä henkilökohtaisenkin alalajia en monté tai en bosse eli mäkeen. Tämän vuoden Tourilla ei sitä toista aika-ajon lajityyppiä eli joukkueaika-ajoa ole valitettavasti tarjolla ollenkaan. Lontoon murteella viitataan henkilökohtaiseen aika-ajoon lyhenteellä ITT eli Individual Time Trial, joukkueaika-ajo taas on TTT eli Team Time Trial.

Henkilökohtaisia aika-ajoja ylämäkeen ei ole Tourilla kovin usein ajettu. Viimeksi sellainen oli vuonna 2004, kun poljettiin Alpe d’Huezin raateleva mäki ylös. Voittaja oli silloin Lance Armstrong. Sitä edellinen ylämäkitempo oli Tourilla vuonna 1996, jolloin viipurilainen Jevgeni Berzin oli ykkönen.

Côte de Domancy & Bernard Hinault

Sallanches on ranskalaisille merkittävä pyöräilypitäjä, sillä Bernard Hinault voitti täällä maailmanmestaruuden vuonna 1980 iskiessään ratkaisevasti Côte de Domancyn nousussa. Reitti kiersi tuolloin 20 kierrosta, jolloin myös Côte de Domancy tuli noustua yhtä monta kertaa. Mäki on 2,5 kilometriä pitkä, mutta sillä noustaan melkein 250 metriä, joten jyrkkyys on liki 10 % (9,4 %). Tour kunnioittaa pikään organisaatiossaan työskennellyttä maailmanmestaria jakamalla Bernard Hinault erikoispalkinnon ajajalle, joka selviytyy mäestä nopeimmin.

On Sallanches ollut maantiepyöräilyn maailmanmestaruuskisojen näyttämönä aiemminkin kuin tuolloin 1980. Vuonna 1964 siellä järjestettiin maailmanmestaruuskisat, joissa oli vielä tuolloin omat sarjat ammattilaisille ja  amatööreille. Ammattilaisten voittaja oli hollantilainen Jan Janssen ja amatöörien nuori Eddy Merckx.

18_etappi_profiili_2016_tour

Kaikkiaan reitti sisältää 17:sta kilometrin matkalla jopa 668 nousumetriä kiipeämistä. Nousemista vaikeuttaa myös mäen epäsäännöllisyys ja jyrkkyys. Taas pärjäävät ne mäkimiehet, jotka osaavat vaihtaa rytmiä sekä rytmittää myös voimansa oikein.

Myös kaluston valitseminen on ratkaisevaa. Vaikka kyseessä on aika-ajo, aivan täysiverisiä aika-ajo eli tempopyöriä tuskin reitillä läheskään kaikkien käytössä nähdään, sillä nyt on kiivettävä jopa yli yhdentoista prosentin mäkeä. Välityksetkin on valittava oikein, 39 x 23 tai 39 x 25 on ainakin hyvä pyörään laittaa, jotta vaikeimmat kohdat nousee optimaalisesti.

 

18_etappi_clm_2016_tour

Ensimmäiset neljä kilometria ovat »tasaista», sitten hyökätään Côte de Domancyn kimppuun. Sen jälkeen nousu loivenee hetkeksi, sitten tulee kolmisen kilometriä neljän–viiden prosentin nousua kunnes taas jyrkkenee yli kahdeksaan prosenttiin. Yksi kilometri tasaista, kilometri yli kahdeksaa prosenttia, pätkä loivempaa kunnes ollaan mäen huipulla 1219 metrin korkeudessa. Lähtöviiva oli 659 metriä alempana.

Lopussa on vielä parin kilometrin nopevauhtinen alamäki, jossa varmaan monet liukuvat kolminumeroisella vauhdilla.

Bernard Hinault esittelee etapin (ranskaksi):

Repeääkö kokonaiskisa

Chris Froome on nyt pitänyt koko urallaan jo 40 päivää keltapaitaa. 18. etappi sopinee hänelle oikein hyvin, onhan hän erinomainen aika-ajaja sekä mäkimies. Tämän etapin jälkeen voi hyvinkin olla niin, että hänellä on jo melko turvallisen tuntuinen yli viiden minuutin ero kokonaiskilpailun kakkosmieheen.

Hyvinkin voi siis käydä myös siten, miksi ylämäkitempoja ei niin usein järjestetä Tourilla eikä ainakaan kisan alkupuolella: erojen pelätään ratkeavan liian isoiksi.

Girossakin on ylämäkitempoa viime vuosina ajettu ja kolmella viime kerralla rosapaidan voittaja on voittanut myös mäkitempon.

Mutta Tour de France on täynnä yllätyksiä…

17. etappi esikatselussa – Tour de France 2016

Tour de France 2016
17. etappi: Berne —> Finhaut-Émosson

Päivä: Keskiviikko 20.7.2016
Lähtö: Berne
Maali:  Finhaut-Emosson
Pituus: 184,5 km
Etapin laji: Vuoristoetappi
Nousumetrejä: 3343 m

17_etappi_kartta_2016_tour

Toisen lepopäivän jälkeen on jäljellä vielä neljä vuorietappia (joista yksi on henkiläkohtainen aika-ajo ylämäkeen) ja viimeisen päivän Pariisiin päättyvä etappi. Ensimmäinen kolmannen jakson etappi ajetaan kokonaan Sveitsin puolella, jossa matkaa taitetaan kolmen kantonin halki: Bern, Vaud ja Valais.

Nyt on vuorossa yksi niistä viidestä tämän vuoden mäkietapista, jotka myös päättyvät vuoren huipulle. Nousumetrejä kertyy mukavat 3343 metriä, joista suurin osa viimeisen kolmenkympin aikana. Kaksi kolmoskategorian nyppylää on etapin puolivälissä, sitten laskeudutaan UCI:n päämajan nurkille Aiglen kaupunkiin ja ajellaan kolmisenkymmentä kilometriä laakson pohjalla, kunnes saavutaan etapin päänäyttämölle.

17_etappi_profiili_2016_tour

  • Km 72,5 • Côte de Saanenmöser • 6,6 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 4,8 % • catégorie 3
  • Km 105,0 • Col des Mosses • 6,4 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 4,4 % • catégorie 3
  • Km 166,5 • Col de la Forclaz (1 527 m) • 13 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 7,9 % – catégorie 1
  • Km 184,5 • FINHAUT-EMOSSON (1 960 m) • 10,4 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 8,4 % – hors catégorie

Forclaz-nimisiä vuoria on Ranskassa ainakin neljä ja sitten ainakin tämä yksi Sveitsin puolella. Kahden päivän päästä 19:sta etapilla on luvassa kaksi Col de Forclaz -kukkulaa Ranskan puolella, mutta tämä Sveitsin puolelta löytyvä on kovin näistä kolmesta. 13 kilometriä keskijyrkkyydellä 7,9 %, joten 1023 nousumetriä jo tästä ykköskategorian nousustakin kertyy. Tien pinta on erinomainen ja mäki on säännöllinen profiililtaan.

17_etappi_loppumaet_2016_tour

Maalimäki Finhaut-Émosson on kolmanneksi jyrkin kaikista tämän suven HC-mäistä (tyngäksi jääneen Ventoux’n ja Joux-Planen jälkeen), joten jyrkkyyttä ja pituutta löytyy  riittävästi kaikille, jotka mielivät sijoitustaan parantaa kokonaiskilpailussa. Lepopäivänä moni varmasti on miettinyt, että nyt se kolmas ja ratkaiseva viikko alkaa, joten on aika tarttua tilaisuuteen ja pakko yrittää iskeä.

Finhaut-Émosson onkin sitten jo kapeampi ränni eikä ollenkaan niin tasainen nousuprosentiltaan. Kun Forclazin pystyi ajamaan tasaisella kaasulla, tässä joutuu koko ajan vaihtamaan rytmiä. Kokonaan mustia kilometrejä on kaikkiaan kuusi: viisi viimeistä kilometriä kieppuvat keskijyrkkyydeltään yhdeksän prosentin nurkilla, toiseksi viimeinen kilometri on jo kymmenen prosentia. Sitten viimeiset sadat metrit (n. 800 m) ovat jotain 12 %:n luokkaa, joten tämä tulee tekemään kipeää ja repimään aikaerojakin. Maalissa ollaankin jo 1960:n metrin korkeudessa.

Sveitsissä tiet ovat monesti paremmassa kunnossa kuin Ranskan puolella, joten rakeinen tienpintakaan ei ole hidaste. Väistämättä tästä etapista tulee mieleen vuoden 2009 Tour, jossa läheisessä Verbierin nousussa nähtiin kun Alberto Contador antoi Lance Armstrongin maistaa omaa lääkettään. »El Pistolero» katsoi taakseen »The Bossia», kuten Lance aikoinaan Jan Ullrichia, ja sitten Alberto teki todella rajun ja pitkän iskun, johon kukaan ei pystynyt vastaamaan. Contador voitti etapin, otti keltapaidan ja piti sen Pariisiin asti.

Contador kuritti Froomeakin täällä pari vuotta sitten Dauphiné-kisassa, joten harmi kun hän ei enää ole mukana. Nyt sitä ilotulitusta kaivataan muilta.

 

 

 

16. etappi esikatselussa – Tour de France 2016

Tour de France 2016
16. etappi: Moirans-en-Montagne —> Berne

Päivä: Maanantai 18.7.2016
Lähtö: Moirans-en-Montagne
Maali: Berne
Pituus: 209 km
Etapin laji: Tasamaan etappi
Nousumetrejä: 838 m

16_etappi_kartta_2016_tour

Toisen jakson viimeinen etappi vie Tourin karavaanin Sveitsin pääkaupunkiin Berniin. Kuinka ollakaan, Sveitsistä on löytynyt näinkin tasainen reitti. Vaikka matkataan yli 200 kilometriä, vertikaalisia nousumetrejä kertyy vaivaiset 838.

Tour on vieraillut Sveitsissä 21 kertaa. Ensimmäinen kerta oli jo vuoden 1913 editiossa, jolloin etappi päättyi Geneveen. Tämä on ensimmäinen visiitti Berniin.

16_etappi_profiili_2016_tour

Vaikka etappi näyttää helpolta, seuraavana odottava lepopäivä tekee siitä helposti hermostuneen, voidaanpa mennä jopa kaoottisen puolelle. Irtiottoon halajavia voi olla ryysikseksi asti.

16_etappi_loppu_2016_tour

 

Viimeinen kilometri on tasainen, mutta sitä ennen on pari nousua. Niistä ensimmäinen on mukulakiveä ja paikoitellen jopa 8–10 %. Toinen on hieman pidempi (noin 600 m) mutta loivempi. Loppu ei kuulemma ole helppo, vaan todella erikoinen, sanoo Fabian Cancellara, joka asustaa neljän kilometrin päässä maalista.

Cancellara tuntee siis nurkat kuin ajopaitansa taskut.  Hän on hienon uransa aikana pitänyt keltapaitaa peräti 29 päivää ja voittanut seitsemän etappia, joista kuusi on ollut aika-ajoa. Onko nyt sen toisen maantie-etapin paikka – hänen viimeisellä Tourillaan? Missä kohtaa Spartacus iskee klassikkokisamaisen iskunsa? Voittaa hän huomenna tai ei, hän on oleva huomion keskiössä.

15. etappi esikatselussa – Tour de France 2016

Tour de France 2016
15. etappi: Bourg-en-Bresse —> Culoz

Päivä: Sunnuntai 17.7.2016
Lähtö: Bourg-en-Bresse
Maali: Culoz
Pituus: 160 km
Etapin laji: Vuoristoetappi
Nousumetrejä: 3317 m

15_etappi_kartta_2016_tour

 

Ykkönen, kakkonen, kolmonen, kolmonen, hors catégorie, ykkönen. Kuusi kategorisoitua mäkeä! Tänä vuonna ainoastaan etapilla viisi oli yhtä monta, mutta nämä ovat kovempia. Jos lähtökaupungissa on nautittu kuuluisaa Bressen kanaa, näissä mäissä se kyllä sulaa.

15_etappi_profiili_2016_tour

  • Km 23,0 • Col du Berthiand 780 m • 6 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä  8,1 % • catégorie 1
  • Km 52,0 • Col du Sappel 794 m • 8,8 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 5,6 % • catégorie 2
  • Km 63,5 • Col de Pisseloup • 4,9 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 5,8 % • catégorie 3
  • Km 79,0 • Col de la Rochette • 5,1 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 5,4 % • catégorie 3
  • Km 113,0 • Grand Colombier 1 501 m • 12,8 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 6,8 % • hors catégorie
  • Km 146,0 • Lacets du Grand Colombier 891 m • 8,4 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 7,6 % • catégorie 1

Suurin herkku on Grand Colombier, joka on ajettu Tourilla vain kerran aiemmin, neljä vuotta sitten. Silloin se oli Thomas Voecklerin. 12,8 kilometriä keskijyrkkydellä 6,8 % ei kuulosta ylitsepääsemättömältä, mutta mäki on hyvin epätasainen. Paikoitellen siinä on jopa yli 20 %:n kohtia. Mäkeä pääsee ylös neljästä suunnasta ja nyt kavuttava (Artemaren kautta) on se pahin. Vuoden 2012 Tourilta muistamme kuinka komeista maisemista pääsemme Colombierilla nauttimaan.

Tour de l’Avenir kävi täällä jo 1978, jolloin mäki yllätti monet jyrkkyydellään, sillä moni joutui työntämään pyöräänsä pahimmissa paikoissa. Sittemmin Tour de l’Ain -kisassa mäki on saanut lisää mainetta. Maine on niin kova, että edes monet nurkilla asuvat ammattilaiset eivät uskaltaudu Grand Colombierille treenaamaan. Maxim Bouet, Etixx-Quick Stepin näiltä nurkilta kotoisin oleva ammattiajaja, suosittelee tähän mäkeen jopa 39 x 32 välitystä.

 

15_etappi_colombier_2016_tour

Kun päästään vuoren paljaalle huipuille (1501 m), sukelletaan alas hankalaa ja paikoitellen kapeaa tietä, pyörähdetään Culozin kaupungissa ja lähdetään ylös kohti samaa huippua uudelleen. Ihan ylös asti ei tällä kertaa kiivetä, ainoastaan 891 metrin korkeuteen. Mäen nimi on nyt Lacets de Grand Colombier. Näille Ison Colombierin lenksuille kertyy pituutta 8,4 kilometriä keskijyrkkyydellä 7,6 %.

Sitten taas samat mutkat alas ja muutaman kilometrin tasainen loppukiito maalikaupunkiin. Kun Coloz on saavutettu, kisamittarissa on 160 kilometriä ja nousumetrejä koko etapilla on 3317.

Daniel Friebe, joka on Pete Godingin kanssa kirjoittanut mainion kirjan Pyöräilyn klassikkonousut (WSOY 2013), uskoo kovasti, että tänään on Romain Bardet’n etappi:

Muutenkin nyt alkaa taas mäet, joten on aika kaivaa mäkikirjat esille:

14. etappi esikatselussa – Tour de France 2016

Tour de France 2016
14. etappi: Montélimar —> Villars-les-Dombes Parc des Oiseaux

Päivä: Lauantai 16.7.2016
Lähtö: Montélimar
Maali: Villars-les-Dombes Parc des Oiseaux
Pituus: 208,5 km
Etapin laji: Tasamaan etappi
Nousumetrejä: 961 m

14_etappi_kartta_2016_tour

Nougat taskuun ja matkaan

14. etapin lähtökaupunki on nougat-pääkaupunki Montélimar, josta lähdetään pitkälle marssille kohti pohjoista. Reitti kulkee Rhônen laaksossa, ei ihan joen vieressä eli laakson pohjalla vaan vähän etäämpänä. Laaksossa tuulee usein kovaa. Molemmin puolin laaksoa on vuoret, idässä Alpit ja lännessä Ranskan keskiylänkö, joten laakso muodostaa satoja kilometrejä pitkän kourun. Näin ollen laaksossa tuulee usein joko etelästä, nostaen kosteaa Välimeren ilmaa kohti pohjoista tai sitten pohjoisesta kuivaa mannerilmaa.

ar319
14. etapin lähtökaupunki on Montélimar, nougat-kaupunki.

Tuuli sekoittaa?

Periaatteessa tämän pitäisi olla kirimiesten seitsemästä mahdollisuudesta se viimeinen ennen viimeistä loppusuoraa Champs-Élysées -bulevardilla. Yksi ennuste näytti lupaavan 9 metriä vastatuulta, joka muovaa etapin luonnetta vaikeuttaen mahdollisia irtiottoja. Toisaalta kirimiehet eivät hekään ole enää tässä vaiheessa kisaa kaikki kovin tuoreilla jaloilla liikkeellä, joten jos on kova vastatuuli, eivät kaikki kirimiehet pysy porukoissa loppukiriin asti.

14_etappi_profiili_2016_tour

Muutama neljännen kategorian nyppylä on reitillä, jolla on muuten kaikkiaan vain 961 nousumetriä.

  • Km 20,5 • Côte de Puy-Saint-Martin • 3,6 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 5,2 % • catégorie 4
  • Km 93,5 • Côte du Four-à-Chaux • 3,9 km ylämäkeä keskijyrkkyydellä 4,2 % • catégorie 4
  • Km 101,5 • Côte d’Hauterives • 2,1 km  ylämäkeä keskijyrkkyydellä 5,5 % • catégorie 4

No, tämän Tourin aikana olemme nähneet kaikenlaisia yllätyksiä, kuten keltapaidan ja vihreäpaidan irtiotossa massakiriksi ennakoidulla etapilla, joten nähtäväksi jää mitä vielä on varastossa tälle etapille. Tour de France ei anna kenellekään mitään lahjoja, joten tälläkään etapilla ei päästä helpolla.