2016 Tour de Francen onnistujat

Vuoden 2016 Tour de Francen onnistujat

Sky & Froome

Sky-talli onnistui erinomaisesti tavoitteessaan eli Christopher Froome sai keltapaidan suvereenilla tavalla. Kaikki tallissa tekivät työtään eleettömän tehokkaasti ja ammattimaisesti, mutta erityisesti mäissä loistanut Wouter Poels pelasti Froomen moneen kertaan. Yllättävää ehkä on Froomen voittoja vertaillessa se, että kun hän viime vuonna voitti myös pallopaidan, nyt hän on mäkikirikilpalussa vasta 18. Mutta Froome sai tällä voitolla varmasti paljon uusia faneja, olihan hän keksinyt uusia metkuja: iskut alamäessä uudella tyylillä ja kova irtiotto kirimiehille povatulla etapilla. Hän myös esiintyi varsin nöyrästi tiedotusvälineiden edessä ja Ranskan televisiossa häntä monesti suorastaan ylistettiin, koska hän vastasi aina kysymyksiin ystävällisesti ja Tourin omalla kielellä, joten ranskaa on selvästi opeteltu siinä kuin mäenlaskuakin. Chapeau ! Ja kyllähän Froome tulee nyt jäämään Tourin historiaan yhtenä suurista, sillä harva on kolmen Tourin voittoon pystynyt saati Mont Ventoux’n rinnettä ylös juossut keltapaidassa ja ilman pyörää. Kaksi etappivoittoa kruunaavat kokonaiskisan voiton. Keltapaitojen määrässäkin Froome nousi jo kaikkien aikojen kuudenneksi, heti Jacques Anquetilin perään:

  1. Merckx 106
  2. Armstrong 96
  3. Hinault 74
  4. Indurain 55
  5. Anquetil 47
  6. Froome 41

Tinkoffin Sagan & Majka

Tinkoffilla oli monta korttia pelattavaksi kisan alussa. Kun Alberto Contador loukkaantui epäonnisten kaatumisten takia, toiset pelit sentään onnistuivat: väriläiskä Peter Saganille viides perättäinen vihreä paita täysin ylivoimaisesti (sekä kolme komeaa etappivoittoa) ja Rafal Majkalle pallopaita myös selkeällä erolla. Erinomainen saavutus! Ja Alberton suhteen jäi vielä jossiteltavaa, mutta kokonaiskilpailun kortiksi noussut Roman Kreuziger nousi lopulta kokonaiskilpailun kymmenenneksi, mikä ei sekään ollut huono suoritus.

Mark Cavendish ja Dimension Data

Mutta ei pidä unohtaa alkukisaa ja Mark Cavendishin huimaa paluuta tämän vuoden ykköskirimieheksi ja nousua todellisten Tourin legendojen joukkoon. Cavendishillä on nyt tämän kesän neljän etappivoiton jälkeen yhteensä 30 etappivoittoa, joten hän on jo kakkosena kaikkien aikojen Tour-etappivoittojen määrässä heti Eddy Merckxin jälkeen ja Tourin kirimiehistä kaikkien aikojen paras (sillä Kannibaalihan otti voittoja myös aika-ajossa, kuten Cavendishin ohittama Bernard Hinault). Cavin sarja on muutenkin aivan käsittämätön: 30 etapin ykköspaikkaa, mutta vain 3 kakkossijaa ja 4 kolmossijaa! Cavendishin suorituksen arvoa nostaa myös se, että hänellä ei ollut tänä suvena voitoissaan mitään ylivoimaista vetojunaa (à la Kittel viime vuosina) vaan hän ratkaisi kisat ylivertaisella taidolla, kokemuksella ja ajoituituksella! Tänä vuonna ei minkään tallin vetojunat olleet ylivertaisia, joten kirit olivatkin tämän Tourin yksi suola. Harvoin, jos koskaan, on nähty näin tiukkoja kisoja, jossa maalikameroilla jouduttiin tarkastamaan muutaman millimetrin eroja. Kaikkiaan peräti viisi etappivoittoa Team Dimension Datalle, joten se oli voitoissa ykkönen! Kuka olisi uskonut ennen kisaa?

Yates, Meintjes, Pantano…

Kisan sensaatio oli (ainakin minulle) Adam Yates (Orica-BikeExchange), joka nappasi nuorten kisan valkoisen paidan ja kokonaiskisan neljännen sijan! Muita onnistujia olivat nuoren kisan kakkonen Louis Meintjes (Lampre-Merida), joka oli myös kokonaiskisan kahdeksas! Näistä herroista tultaneen vielä kuulemaan. Myös Julian Alaphilippe (Etixx-Quick Step) oli vahvasti esillä melkein missä maastossa vaan, joten kun vielä tasaisuus kasvaa ja onneakin tulee mukaan enemmän kuin tänä vuonna, niin hänellä mahdollisuuksia on vaikka mihin. Kolumbialainen Jarlinson Pantano lopettavasta IAM Cycling -joukkueesta oli myös loppukisan valopilkku ja yllättäjä. Tom Dumoulin (Giant-Alpecin) voitti kaksi etappia, kunkkuvuorietapin sekä aika-ajon, mutta joutui valitettavasti kaatumisen jälkeen keskeyttämään 19. etapilla.

Ja tietenkin Bardet!

Ranskalaiset ovat tunnetusti olleet ilman voittoa omassa kisassaan vuodesta 1985 asti, mutta Romain Bardet (AG2R la Mondiale) pelasti heidän kunniansa sekä nousi kansansuosikiksi tämän Tourin huikean nousunsa avulla. Vielä 14. etapin jälkeen hän oli seitsemäntenä, kunnes aikoi komea viimeisen viikon kiri. Toinen sija Tourilla on kova suoritus, joten hän kyllä onnistui erinomaisesti!

Vielä viimeinen etappi ajamatta, joten joku/jotkut vielä voivat nousta onnistujien joukkoon, onhan viimeisen etapin voitto myös todella kova sulka hattuun. Kuka voittaa?

Entä sitten epäonniset…

Kilpailu on kovaa ja ratsuväki raakaa. Aina ei voi kaikkia onnistaa, fortuna ei hymyillyt tällä kertaa mm. seuraaville ajajille: Alberto Contador (kaatumisia ja sairastuminen), Thibaut Pinot (sairastuminen), Pierre Rolland (kaatumisia), Julian Alaphilippe (kaatuminen ja tekninen ongelma), Tom Dumoulin (kaatuminen), Richie Porte (rengasrikko ja sen hidas korjaaminen).

Epäonnistujat

Otetaan vain muutamia silmäänpistäviä epäonnistumisia tämän vuoden Tourilla:

Fabio Aru: mahdollisuudet oli viiden sakkiin, mutta viimeiset mäet tiputtivat kolmanneksitoista.

Tejay Van Garderen: ei edelleenkään huippuonnistumista Tourilla, viime vuonna oli paljon lähempänä. Tuleeko hänestä koskaan amerikkaisten toivomaa voittajaa?

Marcel Kittel: yksi voitto ei taatusti viime vuosina loistanutta kirihirmua tyydytä.

Bauke Mollema oli pitkään kiinni kakkospaikassa, mutta pari viimeistä päivää oli liikaa vaikka hän kuinka taisteli – eikä Trek-Segafredo-talli pystynyt tekemään mitään kapteeninsa auttamiseksi!

Nuoresta Wilco Keldermanista ei oikein ollut vielä tällä kertaa Robert Gesinkin korvaajaksi LottoNL-Jumbo joukkueen kapteenina.

Onhan varmasti moni muukin pettynyt, mutta ainakin näin katsojan näkökulmasta Movistar-talli voidaan laskea epäonnistujiin. Ei Nairo Quintanan kolmas sija huono sijoitus tietenkään ole, mutta hänen tavoite oli todellakin voittaa ja siihen nähden esitys oli ponneton (tosin myös huhuja jostakin parhaimman terän vieneestä sairaudesta on liikkunut). Eikä Alejandro Valverden kuudes sijakaan huono ole, mutta oli hänkin yllättävän vaisu, vaikka olisi voinut pystyä toki myös parempaankin, jos talli olisi ajanutkin Quintanan sijaan hänelle. Joukkuekilpailun voitto tosin heitä varmasti lämmittää sekä yksi etappivoitto (Ion Izaguirre) vihdoin toiseksi viimeisenä päivänä, mutta kyllä Sky jyräsi erityisesti Movistarin odotetun mäkivoiman yli kuin höyryjuna. Ne parhaat herkut eli mano a mano -taistelut vuorilla jäivät tänä vuonna aika laimeiksi.

Astanalle jäi varmasti myös hampaankoloon Fabio Arun romahdettua viimeisenä mäkipäivänä kolmanneksitoista, varsinkin kun Giron voittaja Vincenzo Nibalikaan ei onnistunut nappaamaan etappivoittoa.

Pari pettynyttä on jo suunnannut katseensa Espanjan ympäriajoon, Vueltaan. Tai ensi vuoden Tour de Franceen!